Hol ko waɗi signaaji ina "deviye" sahaa kala? Gila e miijo haa e majjude : udditaade keeri ɗi njiyataa e nder cirkooji

Mbele a meeɗii hawrude e ooɗoo sifaa : tawa ko ɓoggol gootol e ƴulɓe signal ina ngolloo no moƴƴi e dow tappirde ndee, jokkondirde e kaɓirgal yaajngal walla lomtaade jokkorde ndee ina addana mbaydi mbaylaandi ndii ustaade, amplitude ina ustoo, geɗe ɗee ina ustoo, haa arti noon e ŋakkeende jokkondiral ina ɓeydoo ; so tawii simulaaji kollitaani caɗeele, jarribooji goongaaji ina peeñnina ɓuuɓri, ɓuuɓri, walla ɓuuɓri ndi miijaaka e banngeeji keertiiɗi. Injiniyankooɓe heewɓe e fuɗɗoode ina cikka caɗeele e kalite komponenteeji, ruttorde PCB, walla shielding/grounding, tan ɓe nganndi wonde caɗeele goonga ɗee ko e geɗel ngel yiyataa, kono ngel woni e kala nokku : ko nanndi e impedans. Ko kañum anndinta so tawii maande ndee ina yahra no haanirta nii e nder cirkowol ngol, ina jokkondiri, walla ina heɓa feeñde e jokkondire walla ina ustoo e nder jolngo, ɗum addana maande ndee ustaade.

Ngam faamde ko waɗi maandeeji ina mbaawi waylude, doggol gadanol ngol ko waylude miijo men gila e "circuit statique de voltage et de la courant" feewde e "circuit statique de l'énergie sur les lignes de transmission." So tawii ŋorol ummoraade e signal ngol ina yaawi no feewi walla so tawii jolngo ngoo ina juuti no feewi, jolngo ngoo woppataa wonde "jokkondiral juutngal" moƴƴal, wonta jolngo jolngo ngo inductance e capacitance renndini. Laana jolngo ina jogii mbaydi ƴoƴre Z0 (ko ɓuri heewde ko 50 Ω wonande laabi coaxial, 100 Ω wonande jokkondire diftoor, e 75 Ω e won e mbaydiiji RF ); wonaa huunde huutortoonde semmbe tan no reentaare nii kono ina nanndi e "yaajde laawol dogdu semmbe." So tawii jokkondire impedans hakkunde ƴoogirde signal, laana jolngo, e jolngo ina ŋakki, semmbe ina feeña e jokkorgal ngal, ɗum addana ɗum ŋoŋɗi, ŋoŋɗi/les ŋoŋɗi, ŋoŋɗi, ŋoŋɗi mbaylaandi yiytaaɗi e dow osiloskoop, walla e nder domen ŋoŋɗi, feeñninaaɗi no abserser lonormal degraded e S11, ɓeydotooɗi wave.

Miijo ina waɗa ko ɓuri heewde so tawii yeeso ɓoggi ina yettoo nokku ɗo ƴiiwoonde (impedans) woni ɗoo, ina yiytoo waylo-waylo e njaajeendi kanndaa yeeso. So tawii ƴoƴre jolngo fotndii e Z0, semmbe ina moofta tawa ƴoƴre mum alaa, ɗum noon ko ƴoƴre ƴoƴre ɓadtiinde no feewi ; so tawii ƴulɓe jolɗe ɗee njaltii e Z0, semmbe ina feeña caggal no fotiri. E nder geɗe ɓurɗe teeŋtude, ngonka kaa ɓuri laaɓtude : cirkowol udditiingol ina hawra e impedans mo alaa keerol, ɗo semmbeeji ɗii fof peeñata e faɗo, addana jolngo ngoo feeñde laabi ɗiɗi ; cirkowol juutngol ina hawra e ohms zero, ɗo semmbeeji ɗii fof njiylotoo ko e faɗo, ɗum addana ɗum en ustude semmbeeji (voltage) ɓuuɓɗi. So tawii ko ɓuri heewde e senaareeji injiniyaagal ngonaa ko ɓuri heewde e ɗeen ɗoon geɗe, kala ko ŋakki heen maa addan miijo, ngo fawa e dow mbaydi mbaylaandi asliiji ngam feewnude mbaylaandi (walla "run-off") teskaandi.

Miijooji mbaɗataa tan ko e "loads final" ; eɗe peeña e kala taƴondiral impedans : jokkondire, vias, mbayliigu njaajeendi laabi, jolɗe diwooje tuugnorgal, caɗeele T, paddorɗe jarribooje, capaato parasitik kaɓirɗe ESD, e hay mbayliigaaji impedans nannduɗi e capaatooji walla induktoruuji nannduɗi e ordinateeruuji e ɓuuɓol toowngol. Binndanɗe kuutorteeɗe keewɗe ummoraade e peewnoowo komponenteeji ina teeŋtina e kala sahaa « sifaaji parasitik » : yeru, capaatooji ƴulɓe ina mbaɗa capaatooji les ɓuuɓri mum en gonndi e hoore mum kono ina mbayloo e inductance dow mum ; Beeli ferrites ina kollita impedans toowɗo e frekanseeji keertiiɗi ngam suppitde noddaango, kono tan doolnugol mum en DC ina addana jolngo e ƴellitaare nguleeki ; inductors-mode-mode ina mbaawi haɓaade noddaango-mode-mode kono ina naatna ŋakkeende naatgol mooftugol-mode. So tawii ko e jokkorɗe jaawɗe walla e laabi RF tawa cuɓaaka e laylaytol moƴƴol tawa ina yahdi e nokkuuji impedans, ɗeen geɗe ina mbaawi ƴellitaade gila e "kuule ɓuuɓɗe" haa mbaɗta ƴoogirɗe miijo.

Gaa gaa miijo, sabaabu goɗɗo mbayliigu signaal ko majjude. Loskooji ina mbaawi renndineede e sifaaji keewɗi : majjugol kondu (ɗo batte ɓalndu ina moofta doole toowɗe e dow ɗaɗol njamndi, ina ɓeyda semmbe potɗo); ŋakkeende dielektrik (ko ɗum ummorii ko e majjugol tangente geɗe baɗɗe no FR4 addanta semmbe diwde no nguleeki nii); majjugol radiis (ɗo batte njiylotoo semmbe yaajde no antenaaji nii); e njaru semmbe naataaɗo e kaɓirgal ngal e hoore mum ko jokkere enɗam (ESR) walla jokkere enɗam (ESL). Nandugol e miijo, loskooji ngaddataa batte cirƴam ceertuɗe kono ina addana ustaade seeɗa-seeɗa amplitude signaal, ŋeñɗi ɓurɗi yooɗde, mbaydiiji gite udditaaɗi, e ustaade marge system. Ko ɓuri caɗeele ko miijo e majjude ina keewi jokkondirde e sahaa gooto.

E nder injiniyaagal kuuɓtodinngal, "matching" ina waɗi ko ɓuri waɗde resistor tan. Ko adii fof, ina haani ciftinen njuuteendi gollorde e njuuteendi bandwidth rise-time : so tawii signaale dijital keewɗe ina njogii njuuteendi fundamental lowre, njuuteendi bandwidth edge mum en ina waawi yettaade teemedde MHz walla hay GHz. Ko ɗum waɗi, anndude so tawii safaara laabi jolngo ina haani tuugnaade e njuuteendi waktuuji ƴellitaare signaal ngam reende leelgol yaajde, wonaa tan e njuuteendi waktuuji. Ɗiɗaɓere, impedans sifaa trace ina foti ƴeewteede no moƴƴi—njaajeendi doggol, diƴƴe, teddeendi dielektrik, e timmugol dingiral tuugnorgal ina kawra e Z0 ; vias ina naatna inductance tawi pads ina naatna capaato, ina addana jokkondire nokkuuje.

E nder suɓagol geɗe passive, kuule jokkondire impedans ina keddii e wonde ko foti no tiiɗde. Yeru, so en kuutoriima suppitoore EMI, Beeli ferrites wonaa tan "ko ɓuri mawnude ko ɓuri moƴƴude"; golle majji ina poti ƴeewteede tuugnaade e sifaaji mum en impedans e nder band frequency target e nder sarɗiiji DC bias. Ko noon kadi, capaatooji ngam decoupling toowɗo fotaani suɓeede tan ko e nafoore capaatooji ; suɓagol maɓɓe ina ɗaɓɓi miijaade ESL, nokku njiylawu laylaytol, e njuuteendi resondirde nattunde ngam tabitinde lowre doole lowre.